Aamu valkeni Kuopiossa aurinkoisena ja näin lomapäivän kunniaksi lueskelin pitkästä aikaa sanomalehteä oikein ajan kanssa ja katsoin myös mainokset läpi. Mietin samalla, kuinka moni nykyihmisistä kerkeää katsoa mainoksia lehdistä? Tästä kimposikin tämän blogin aihe melko sujuvasti.
Jo 1900-luvun alussa on tiedetty, että puolet mainoksiin käytetyistä rahoista menee täysin harakoille. Siltikin yritykset tekevät kampanjoita maksullisessa mediassa vieläpä kertakäyttöisenä. Mitä jos kohdeyleisöllä ei olekaan aikaa juuri tänään katsoa mainostasi vaan esimerkiksi huomenna kun hakee lapsia koulusta? Mitä sinä tekisit rahoilla, jotka jäävät markkinoinnin pimeälle (ei-tuottavalle) puolelle? Säästäisitkö ne vai käyttäisitkö sen vaikka myyntisi edistämiseen?
Half the money I spend on advertising is wasted; the trouble is I don’t know which half. – John Wanamaker (1838-1922)
Itse näen markkinoinnin myyntipuheen monistamisena. Nykypäivänähän sitä voi tehdä verkossa useissa eri kanavissa, joilla kaikilla on oma luonteensa. Näitä kanavia ovat mm. : blogit, uutiskirjeet, Facebook, Twitter, YouTube, Google+, WhatsApp, Instagram, SlideShare, LinkedIn, SnapChat, Vine, jne.. Kaikissa näissä kanavissa on oma tapansa, omat yleisönsä ja tyylinsä viestiä. Kukapa haluaisi kuunnella TV:stä pelkkää ääntä tai painetussa lehdessä odottaa jonkin artikkelisarjan ilmestymistä (vaikka tämä olisikin varsin mielenkiintoinen kokeilu)?
Tilastokeskuksen tutkimuksen valossa suomalaiset viettävät melkoisesti aikaa erilaisissa verkkomedioissa. 46% Suomalaisista 16-89 vuotiaista käyttää aikaansa joissakin näissä verkkopalveluissa viikottain. Perinteisen mainostajan on syytä olla huolissaan myös B2B-puolella sillä yllättävän moni yritysasiakaskin osaa nykypäivänä kääntyä hakukonejättien puoleen ennen ostopäätöksen tekemistä, jos tuotteesi ei ole superihmeellinen saattaapa vielä ostotapahtumakin tapahtua verkossa ilman että myyntimies Mynttinen kerkeää luuria nostaa.
Vuosituhannen alussa hyvää bisnestä pystyi pyörittämään ilman verkkonäkyvyyttäkin, mutta nykypäivänä tämä on lähes mahdotonta. Joillain vakiintuneilla toimialoilla voi vanhakin strategia toimia vielä vuoden kaksi kunnes tulee joku ohi uuden digitaalisen ideansa kanssa rinnalle ja ohi. Professori Alf Rehn taannoin kommentoi Kurion tutkimuksessa mikä on SOME:n suurin haaste. Hänen mukaansa varsin harva johtoryhmätasolla oikeastaan ymmärtää mistä somessa on kysymys. Liian moni näkee sen leluna tai hauskana lisänä ja kokee että yrityksellä on some-strategia, koska ovat käyttäneet rahaa muutamaan kamppikseen. Rehnin mukaan yritykset ovat vielä aika ulalla siitä mitä some tai digitaalisuus voisi olla. Uskon professorin olevan täysin oikeassa. Uskon myös siihen, että digitalisaatio tulee ryminällä ja jättää monen alan ihmettelemään miten tässä näin kävi. Ketteryys jyrää vakiintuneisuuden.
Varsin harva johtoryhmätasolla oikeastaan ymmärtää mistä somessa on kysymys.
Sosiaalisen median tuottoaste?
Meiltä on kysytty että mikä on sosiaalisen median sijoitetun pääoman tuottoaste eli ROI (return of investment). Miksi siis sijoittaisimme teidän palveluihinne? Tässäpä hahmotelmani vastaukseksi.
Mikä on lehtimainoksen ROI? Miten sitä pystyy mittaamaan? Mikä on uuden verkkosivuston ilmeen ROI, entä uuden logon? Mikä on uuden TKI-projektinne ROI, mikä on sinun henkilökohtainen ROI yrityksellesi? Digitaalisessa maailmassa mittaaminen on helpompaa, mutta ROIn määrittäminen on sielläkin turkasen vaikeaa. Se riippuu valtavasti myös kuka ja miten SOMEa käyttää. Jounin kauppa näyttää pärjäävän hyvin ja kauppias väittää että kauppakin käy paremmin. Samaa ovat kertoneet myös Panzan porukka. Sosiaalinen media tuottaa erinomaisen hyvää tuottoa pelifirmoille, koska tuote on ostettavissa suoraan puhelimeen siinä hetkessä. Mielestämme liika ROIn tuijottaminen on turhaa jos ajatellaan asiaa laajemmin. Mulle henkilökohtaisesti esimerkiksi kitaran ROI on muutama sata euroa, mutta kysykääpä samaa vaikka maamme ykköskitaristilta Timo Kämäräiseltä. Sama juttu digitaalisessa viestinnässä ja markkinoinnissa, joillekin se on hyvä joillekin ei niin hyvä, mutta perinteisen mainonnan se pesee mitattavuudellaan mennen tullen. Tässä kohtaa onkin hyvä miettiä miten se osuu omalle kohdalle.
Uskon tulevaisuuden kaupanteon nojaavan enemmän mitattavuuteen, monikanavaisuuteen ja transmediaan, jossa myös valtamedialle eli teeveellä, painetulla mainokselle voidaan saavuttaa tuloksia osana “markkinointimixiä”. Jättäisin vähemmälle painoarvolle onnekkuuden ja yksittäiset hyvät oivallukset. Olen myös aika varma että nykykilpailuissa on lähes mahdoton pärjätä ilman jatkuvaa digitaalista sisältöä. Lisäksi löisin vetoa sen puolesta, että sisältömarkkinointi kantaa mainosta paremmin nyt ja tulevaisuudessa.
Ajat ovat muuttuneet ja hyvä niin.
Haluatko tietää yrityksesi digikunnosta lisää? Tsekkaa yhteystiedot ja ota yhteyttä!
